Vanha maaginen jalokivi, jonka sydämeen tuijottamalla saattaa nähdä aarnikotkan lentämässä sen sisässä. Kiven viimeisin omistaja oli Nicolai de'Alexei, Bretonnialainen graalin ritari, joka kamppaili demoneja vastaan Keisarikunnan mailla ja tuli viimein haudatuksi Graalin kappelin alle, Daubessen pyhättöön.

de'Alexei ei kuitenkaan saanut maata rauhassa, sillä Kynsien merellä (Sea of Claws) seilannut merirosvo Gespenst ver Heerer ryösti hänen hautansa ja piilotti jalokiven yhdessä muun aarteensa kanssa paetessaan kintereillään olevia noidanmetsästäjiä lähelle Nulnia.

Käydessään rukoilemassa Ladyn siunausta Daubessen kappelissa, Sir Jacén de'Caradué kohtasi Nicolain aaveen, jonka ruumiinmanaaja Markal oli nostanut epäpyhään eloon, toivoen voivansa tältä saada tiedon Griffinin sydämen sijainnista. Nicolai ei Markalille osannut kertoa sen enempää kuin de'Caraduélle, ainoastaan kuinka ver Heerer oli jalokiven ryöstänyt.

Myöhemmin Nulnissa Sir Jacén törmäsi matkallaan aiemmin tapaamaan jokipiraatti Viherpartaan, joka oli löytänyt ver Heererin aarteen ja sen myötä Griffinin sydämen. Viherparta luovutti jalokiven hieman vastahakoisesti ritarille, joka oli sen vannonut palauttavansa oikealla leposijalleen.

Kun ryhmä kuitenkin myöhemmin taisteli Sulkaherran kulttilaisia vastaan häpäistyssä Manannin temppelissä Nulnissa ja onnistui torjumaan Thula'ramattha'Amar-demonin kutsumisen, Griffinin sydän imi sisäänsä Thula'ramattha'Amarin ja vasta hieman myöhemmin ryhmäläiset huomasivat, että Tzeentchin demoni oli jalokiven sydämessä lentäneen aarnikotkan korvannut.