Alfred Palecake

Karjun ja Emakon majatalossa muita puolituisia kestinyt Alfred ei ilmeisesti onnistunut pitämään kaikkia Marienburgilaisia kovinkaan suosiollisina itselleen ja päätyi tynnyriin työnnettynä, tervassa ja höyhenissä kieriteltynä Reikiin ja sitä kautta laivalle. Suulas Palecake käy varmasti ainakin Ulrid Gellerin hermoille alta aikayksikön, esittäessään loputtomasti omia teorioitaan sikojen kasvatuksesta, piippukessun laadusta ja hyvistä piiraista. Välittömästi tilaisuuden saadessaan Alfred pelaa jokaiselta mahdolliselta vastustajalta kortilla rahat pois ja hankkii heti tilaisuuden saadessaan itsellensä melko keikarimaiset vaatteet (johon asti hän kuljeskelee lähinnä missä tahansa löytämissään räteissä).

Palecake käyttää laivamatkalla aikansa lähinnä leikkimieliseen kiistelyyn muiden matkustajien kera, sekä pieniin konnankoukkuihin, niin kauan, kuin epäilee selviävänsä niistä ilman suurempia seuraamuksia. Sen suurempia suunnitelmia tulevaisuutensa suhteen Alfredilla ei ole. Hän on sydämeltään seikkailija ja (kuten matkan aikana käy selväksi) melkoinen con-artist, joka todennäköisesti pysyttelee hahmojen matkassa siihen asti, kunnes hänet viskastaan laidan yli.

Omien sanojensa mukaan Alfred oli Marienburgissa hyvin suosittu sikojen kasvattaja, jonka asiakaat kuuluivat kaupungin kermaan (johon tällä kuvauksella ilm. myös Karju ja Emakko kuului). Hän kertoo kuitenkin aina haaveilleensa runoilijan urasta, joskin hänen näkemyksensä runoudesta ei välttämättä vastaa ainakaan valtaosan käsitystä korkealaatuisesti poetiikasta, sisältäen lähinnä sanojen "piirakka" ja "emäntä" toistelua epämääräisen käsienvispaamisen yhteydessä. Ryhtyessään runoilemaan Alfred myös valitettavan usein erehtyy muistelemaan kotiseutujensa poikia, jotka olivat "kovia jätkiä".

Kaiken kaikkiana Palecakea voidaan siis kuvailla helevetin ärsyttävänä comical sidekickinä.